sunnuntai, 15. kesäkuu 2008

Osuvaa tekstiä

I Don't Know How To Say Goodbye
by Sam Phillips


I don't know how to say goodbye to you

 I'm not good at things that I don't want to do

Should I pretend that I don't care

That you don't feel what I feel is there


I don't know how to say goodbye

A kiss might insist that we play

The game of lovers

A touch might give away too much

 Would my feeling be discovered

Would you be scared if I just stared

And let you look inside me

Or should I smile and walk away

 So my eyes won't betray me

torstai, 15. toukokuu 2008

Anna tuulen puhdistaa, Seems like yesterday we were sixteen

Koulua enää vaatimattomat kolme päivää ensi viikolla, raportin kirjoitus maanantaiksi ja ruotsin kirjallinen tentti. Joo, ruotsin suullinen osuus oli tänään ja puhuin liikaa, ryhmätentti kun oli.. Hetken se ärsytti, mutta sitten taas: no joo,  tehty mikä tehty, ainakin se on ohi ja ruotsi suht kunnialla läpi. Tai no ainakin läpi.

Kesä menee töiden merkeissä, paljon muuta en ole suunnitellutkaan vielä virallisesti. Yhdet häät ja rippijuhlat ainaskin ois tulossa, ehkäpä myös yksi Pietarin matka jossain vaiheessa kesää, jahka saa nyt kesän alkuun tässä ensin. (Minna, sitä odotellessa..) Mutta kesä tulee kumminkin, pääsee ajelemaan autolla, jonka äiti nimesi Bellaksi, kaikki valkoinen, on se sitten koira tai auto, nimetään aina Bellaksi. Äiti ja äidin mielleyhtymät, otin sen kyllä ilolla vastaan, tuon nimen :)

Tänään pitäs vielä kirjoitella analyysia, käydä siivoamassa ja pakkailla juhlakamppeita valmiiksi, viikonloppuna pippaloita tiedossa.

(tsekkailkaas myspacesta Umbrellas-bändin sivut, by the way, tunnelmamusaa tarjolla.)

1559520.jpg

 

 

lauantai, 5. huhtikuu 2008

Outoja oloja

Miten tän nyt sanois.. sellasta vaan oon miettiny että ilmeisesti oon niitä ihmisiä joilla on aina ikävä jonnekin muualle. On sellainen olo, että haluaa olla muualla jotenkin. Se ei tarkoita että omat elinolosuhteet ois niin sietämättömät, ehkä olen vaan eskapisti, todellisuuden pakoilija jollain tasolla. Vähän niin kuin Tuomas Holopainen, buhahahaaaaa.  No ei kai, ei mulla sentään oo mitään Disney Fantasy world-huoneita asunnossani. Mutta jotenkin muuten kyllä tunnistan sen itsessäni: se on se tietty olotila, jota on vaikea kuvailla. Tuntuu typerältä sanoa että ois aina ikävä jonnekin, toisaalta, ku ei se ihan sekään oo se olotila.. Mutta no joo, yritystä on :)

Nyt yritän päättää alanko tekeen kouluhommia vai lähenkö lenkille. Vai lähenkö lenkille ja alan sit tekeen kouluhommia, kas siinä vasta pulma.

sunnuntai, 16. maaliskuu 2008

Mikä päivä

Monien tunteiden päivä tosiaan. Tänään olen ollut kateellinen, ärsyyntynyt ja levoton. Olen ollut myös iloinen, myönteinen ja nauranut paljon. Olen tuntenut huojennusta, itkenyt ja tuntenut oloni hyvin pieneksi ja heikoksi. Mutta olen myös kokenut selviytymistä ja mahdollisuutta parempaan.

Miten paljon mahtuu pieneen sydämeen? Ilmeisesti aika paljon, jos tätä päivää kattelen ja mietin. Huvittavaa.

lauantai, 8. maaliskuu 2008

Drag queen

Näin tänään elämäni ensimmäisen drag queenin livenä ja brrrrrrrr, ei tuntunut hyvältä. (Oi suvaitsevaisuuden airueet, älkää minua nylkekö.) Vaikka kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa kaikesta huolimatta tai juuri siitä johtuen ja vaikka drag queen-touhu olisikin vain taidetta ja viihdettä, niin silti en ymmärrä en. Hyvin se poika lauloi ja sääretkin oli vallan hyvässä kunnossa (ihan kuin se oikeuttaisi mitään) , mutta se meikki ja se katse sieltä meikin takaa. Oletko oikeasti onnellinen?

En siis ollut missään drag-showssa varta vasten tiirailemassa, vaan sattuipa niin että olin töissä. Eli siivoamassa kaupunkimme kulttuurillisen toiminnan niin siellä sitten takahuoneessa ihmiset valmistautuivat tulevaan iltaan ja ohjelmaansa. Armas kollegani kuiski että: tule katsomaan, että onpa pojalla hyvät sääret. Pojalla, nii-in. Kauniisti se lauloi, paitsi sitten kun tuli biisi: Fever. Eeeeeeeiiiiii. Tulipahan vessat putsattua ennätysajassa: pakooooon.

Mutta muuten oli vallan onnistunut ja mukavakin päivä tänään. Edessä on mukavan koulukeskeinen kevät, tenttejä on ja työharjoittelua. Onneksi on siinä välissä (luku)loma, jolloin on kaverini häät ja Historymaker-tapahtuma Jyväskylässä, jep jep. Kaverin häistä puheenollen: huomenna alkaa kahden viikon tehoherkkulakkopaastokidutus, että voi sitten suht hyvällä mielellä astella häävieraiden eteen laulamaan. Että edes näyttäisi siedettävältä, niin kukaan ei huomaisikaan kuinka laulu menee, harjoitteluun ei ole ollut hirveästi aikaa meillä, heh. Mutta toisaalta, ei se ole minun juhlani ja kunhan itse pääpari on onnellinen, niin taidan olla minäkin.

Herkkulakkoahan se ei kyllä estä ;)